ke 12.10.2011

Ei tällaisesta ollut puhetta.  Istun hotellihuoneessa sängyn päällä naputtelemassa tekstiä, Jussi lukee kohta viikon vanhaa hesaria.  Ulkona sataa kaatamalla.  Parvekkeella lotisee.  No nyt on hyvä hetki siirtää lisää valokuvia blogiin.

Aamu näytti jo valoisalta ja uskaltauduimme aamukahvin jälkeen rantalenkille.  Matkalla piti käydä hakemassa mini marketista muovipussi kameran suojaksi, sillä mustat pilvet kerääntyivät taas kerran auringon eteen ja sade alkoi.  Palasimme olkapäät kosteina hotellille ja vietämme näillä näkymillä rauhallisen luku- ja maalauspäivän.  Sisätiloissa.  Minulla on matkalukemisena kirjapiirimme seuraava kirja Kazuo Ishiguro: Ole luonani aina.  Se vaikuttaa oikein kiinnostavalta, vaikka olen edennyt vasta vajaat 100 sivua.

Huomiseksi olemme ilmoittautuneet meriretkelle, saa nähdä toteutuuko sekään.

Siirrän tähän saaren kartan.  Asumme aivan Kosin itäpäässä.  Kuumat lähteet näkyvät niemen takana eteläpuolella.  Eilinen Tigakin retkemme suuntautui saaren pohjoispuolelle.  Kohteet ovat suurin piirtein punaisten täppien kohdalla.  Kaupunki on tähän aikaan vuodesta täynnä eläkeläisiä.  Jussi katseli eilen vanhaa pariskuntaa, mies oli paksu pötikkä ja vaimo lonkkavikainen.  He lyllersivät onnellisen näköisinä pienten kauppakassien kanssa.  "Tässäkö on meidän tulevaisuudenkuvamme?" hän pohti.  Siinäpä se.

 
kauppahalli

jatkuu illalla: 
Päivä kirkastui iltapäivän aikana ja me uskaltauduimme liikenteeseen. Kävimme katsastamassa kauppahallin tarjonnan. Se oli pieni, mutta meidän tarpeisiin laadukas. Ostin mökille tarjoiluvadin tuttua oliivisarjaa. Olen tuonut sellaisia ennenkin ja hyvin ne istuvat suomalaiseen maisemaan. Mukaan tarttui myös matkapakkaus shampoota, hoitoainetta ja suihkugeeliä, oliivimerkkisiä nekin.

  
sinisimpukoita 

Lounaaksi tilasimme vadillisen simpukoita. Syksy kun on simpukka-aikaa, niin ainakin kuvittelimme. Maku oli hiukan nihkeä, mutta tulipa kokeiltua. Jussi halusi ruuan jälkeen ruokakauppaan tuliaisostoksille. Minä lähdin rannalle, vaikka aurinkotuolit olivat vielä sateen jälkeen märkiä. Maalasin kuulaassa valossa merinäköalaa, mutta lopputulos ei ollut kummoinenkaan.
 
Illalla suuntasimme lähikadun kiinalaiseen ravintolaan, mutta päädyimme viereiseen Mummy’s Cooking ravintolaan, jota Aurinkomatkat suositteli lomakirjassa. Siellä istui nimittäin tuttuja suomalaisia, jotka kehuivat paikkaa. Jussi sai erinomaista stifadopataa ja minä kunnon kasvisruokaa, jota tarjoilijapojan mamma oli hauduttanut pitkään keittiössä. Saimme vielä illan päätteeksi ilmaiset ouzot, joten sadepäivä kirkastui kummasti loppua kohti.
 

banaaninkukkia aamuisella valokuvakierroksella